Perjantaina siis lähdimme kaverini kanssa pitkästä aikaa baariin. Ensimmäisessä paikassa oli vähän turhan nuorta porukkaa ja vaihdoimme baaria aamu kahden maissa mun vakkarimestaan. Aina hyvä meno ja yleensä hyvännäköisiä miehiä. Tilasimme ja istuimme pöytään, jossa oli vapaata.
"Noi kaksi paikkaa on kyllä varattu."Okei, no kai meidän pyllyt tähän silti mahtuu. Kohta pari tyyppiä liittyikin seuraan "varatuille paikoille".
"Moi mä oon Veke."
Ööh no moi. Miten tosta pääsee äkkiä eroon, täällä on kuuumempiakin miehiä vilissyt jo silmissä. Aloin kuitenkin höpistä Veken kanssa ja kohta huomasin, että kaverini jutteli intensiivisesti seurueen toisen miehen kanssa. Jassoo, eikai tästä sitten mihinkään pääse, taidanpa käydä tiskillä. Uuden drinkin myötä Veke alkoi vaikuttaa hauskalta tyypiltä ja juttukin luisti tosi hyvin. Lähdimmekin sitten vähän ennen pilkkua vielä tanssimaan. Pussailuksihan se meni tavoilleni uskollisena. Kuulin siskoni äänenen takaraivossani.
"Pitääks sun aina kielimoukaroida!?"No mutta pitihän tilaisuus käyttää hyväksi! Lähdettiin koko porukalla mun luokse vielä jatkoille. Loppuyöstä tai siis aamusta ei ole varsinaisesti kummoisia muistikuvia, mutta oli varmaan ollut ihan kivaa siitä päätellen, että vaatteet oli ripoteltu ympäri kämppää.
Aamulla heräsin Veken vierestä itseasiassa siihen, että hänen puhelimensa soi. Veke ei vastannut ja puhelin soi vielä monta kertaa uudestaankin. Lopulta sanoin, että kylläpäs sua nyt joku kovasti kaipailee.
"Joo se on mun lapseni äiti, jos nyt haluut tietää."Aaah, nice. Juuri tän halusin kuulla ensimmäisenä random miehen suusta krapula-aamuna. Puheluiden määrän perusteella tuli sitä paitsi melkoinen hullu ex -fiilis. Isi-miehissä on vieläpä sen lapsen lisäksi aina se huono puoli, että eksää ei saa koskaan leimata hulluksi. Koska se on lapsen äiti ja tulee aina olemaan kuvioissa. Jos mies ei ole eksälle mieliksi, hän voi todennäköisesti unohtaa lapsensa näkemisen. Sen takia lapseni äiti -eksällä on oikeus soittaa lauantaiaamuna klo 9 kymmenen kertaa, että lähdetään Ikeaan. Niin se vaan menee.
Oikeastaan siinä päivänvalossa tarkemmin Vekeä katsoessani ajattelin jo muutenkin, että OHO. Veke nyt ei varsinaisesti ollut yön aikana muuttunut prinssiksi. Hän oli sitä paitsi vähän lyhyempi kun mä ja muutenkin tosi hoikka, tuli aikamoinen amazoni -olo. Noo mutta, kerrankos sitä. Vähän aikaa vielä halailtiin, mutta melko pian Veke puki päällensä ja lähti.
"Kiitti seurasta, moikka!"Huh. Mietinkin jo, että apua jos se haluaa mun puhelinnumeron. Ehkäpä Vekekin ajatteli, että o-ou minkä amazonin vierestä heräsi!
Siinä sitten päivän darrailin (ihme kyllä täysin ilman morkkista) ja illaksi olin sopinut viininmaistelua työkaverini kanssa. Suu ei varsinaisesti napsanut, mutta kyllähän sitä nyt viini aina sen verran maistuu. Lähes kolme pulloa sivistyneesti siemailtuamme työkaverini oli siinä pisteessä, että hänestä ei ollut uloslähtijäksi. Sitä paitsi meille selvisi illan aikana, että työkaverini mulle vinkkaama sinkku olikin varattu. Voi kura. No mutta ilmeisesti kyseinen mies ei ole kaikkein sitoutuvinta tyyppiä, eli ehkäpä peli ei ole vielä pelattu. Joka tapauksessa työkaverini lähti kotiin ja mä soitin serkulleni. Kohta treffasinkin serkkuni läheisessä kuppilassa ja hän tuli vielä kaverinsa kanssa mun luokse hetkeksi jatkoille. Huhhuh mikä muakin vaivaa. Ensi kerralla kun lähden ulos, täytyy yrittää pyyhkiä sanavarastosta "Mullon jatkot!". Tässä iässä vähän turhan rankkoja tällaiset viikonloput, että dokaa perjntaina ja lauantaina aamu viiteen.
PS. Vielä nopeat kuulumiset Samusta.
"Hei mä mietin et vieläkö sä haluisit tavata? Mä selvitin tässä sen aiemman kuvion ja siitä ei oo enää mitään hampaankolossa kellään. Siinä oli sellanen juttu, että se tyttö olis viel halunnu tapailla ja halusin viel selvittää sille, et ei meiän enää kannata tapailla. Luulin et se olis jo tullu aiemmin sille selväks."Luoja paratkoon. Siis miten tää oli olevinaan se syy, että piti perua meidän treffit.
Tiivistettynä: IDIOOTTI.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti