Epämääräistä sekoilua + herra Hans

Pitkästä aikaa pientä tilannekatsausta. Viimeisen kuukauden aikana olen ollut joka viikonloppu jossain menossa ja sutinaa on kyllä riittänyt, mutta ei oikein mitään bloggaamisen arvoista. Sitä paitsi aloittaessani blogin kirjoittamisen lupasin keskittyä treffeillä käyntiin ja potentiaalisen miehen etsintään, enkä epämääräiseen baarisekoiluun ja yhden illan juttuihin. Viime aikoina homma on kuitenkin lipsahtanut vähän siihen suuntaan...

Perjantaina kuitenkin ryhdistäydyin ja kävin pitkästä aikaa Tinder-treffeillä. Olen jutellut pari viikkoa lupaavan oloisen Hansin kanssa. Hans on pitkä, aikuinen ja samalla alalla kun mä. Ennen deittejä olimme lähetelleet Tinderissä muutaman viestin päivässä, eikä mikään WhatsAppailu ollut käynyt edes mielessä. Ehdotin tapaamista jo viikko sitten perjantaina, mutta Hansilla oli muuta. Hän ehdotti seuraavaa viikkoa. Kun viikko alkoi olla puolessa välissä, eikä Hans ollut puhunut tapaamisesta mitään, päätin varmistella asiaa ja sovimme deittipäiväksi perjantain. Perjantaina Hansista ei kuitenkaan ollut kuulunut iltapäivään mennessä mitään, joten jouduin taas kyselemään tarkempaa plääniä. Tässä vaiheessa olin jo lähellä perua koko treffit, mies nyt kun ei ainakaan vaikuttanut mitenkään riemusta kiljuen tapaamista odottavan.

Raahauduin kuitenkin lähipubin eteen sovittuun aikaan. Siellä odottelikin jo varsin mukavan näköinen heppu. Kättelimme, esittäydyimme ja halasimme. Naureskelimme, että olimmepa kättelyinemme virallisia. Uuden Tinder-deitin tapaamisessa on monesti vähän se tilanne, että ei oikein tiedä, kuinka tuttavallinen voi olla. Kättelyn ja halauksen yhdistelmän olen kuitenkin todennut yleensä toimivaksi.

Istuskelimme lasillisten ääressä melkein pari tuntia ja täytyy kyllä sanoa, että juttu luisti. Aika paljon puhuimme tosin töistä, mutta näillä deiteillä en kokenut sitä ollenkaan negatiiviseksi, sillä sitä kautta löysimme paljon yhteisiä vähän syvällisempiäkin puheenaiheita. Muutenkin oli tosi hauskaa ja rentoa.

Deittien jälkeen lähdimme pubista eri suuntiin. Sanoin, että hei oli kiva nähdä.

"Joo, oli kyllä todella kivaa!"

Tässä vaiheessa mulla oli Hansista tosi hyvä fiilis. Sanat ja teot eivät kuitenkaan kulkeneetkaan käsikädessä. Ei halausta. Outoa mun mielestä, jos halaa tavatessa, mutta ei lähtiessä kivoilta deiteiltä. Ei myöskään mitään "nähdään"/ "ollaan yhteyksissä" -kommentteja. Hmm.

Ajattelin aluksi, että odotan Hansin yhteydenottoa. Tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, koska seuraavana aamuna tuli tilaisuus käyttää tilannetajua hyväksi. Kerroin itselleni aamulla sattuneen edellisillan juttuihin liittyneen asian ja sanoin, että oli hauskaa eilen. Hän vastasi iltapäivällä pitkän viestin ja kysyikin multa jotain, mutta ei kommentoinut mitenkään deittejä.

Juttelimme muutaman viestin verran vappusuunnitelmista ja Hans kertoi, että aikoo ottaa rauhallisesti, eikä ole lähdössä mihinkään ihmisten ilmoille. Tämän jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään. Olisin ehkä vähän odottanut, että hän olisi tänään kysynyt mun vapusta, koska tiesi mulla olevan vaikka mitä suunnitelmia. Tässä olenkin tehnyt krapulapäätelmän, että Hansia ei kiinnosta. Toisaalta, itsehän heräsin tänään Veken vierestä, joten enpähän joutunut kaunistelemaan kenellekään mun vapun kulkua.